Mietteitä omavaraisuudesta ja kotivaraisuudesta. Tavoitteena on yksinkertaisempi ja siten mielekkäämpi elämä, jonka aikataulun sanelevat palkkatyön sijaan vuodenajat. Sitten joskus.

tiistai 27. joulukuuta 2016

Mokoma kiireinen joulu

Joulun aika sujui rauhaisasti, juuri kuten sen halusinkin. Ei tullut maailmanloppua, vuosisadan lumimyräkkää tai tulipalopakkasia eikä tietoliikennekatkoksia. Hyvä niin, mutta sana kiiri muualta ja sähkökatkoksia oli harmillisesti ollut kiivaimpaan kinkunpaistoaikaankin. Varautuminen on siis aina hyvästä. Hukkaan eivät hankitut varat mene, vaan ne luovat tukevan pohjan, jolle luoda entistäkin ehompi turva huonojen päivien varalle. 


Minulla on aina joulun jälkeen tyhjä olo, kun se mokoma viilettää ohi hetkessä siinä olkkarin lattioille kannettujen patjojen päällä kölliessä. Ja seuraavaa saat odottaa taas vuoden verran. Jäisi nyt paikalleen edes hetkiseksi. Toisaalta taas on mukavaa pikkuhiljaa alkaa kääntää katsetta joulun tavoin yhtä vakaasti kiiruhtavan kevään puoleen. Tulevan kevään aikana toivoisin täydentävän etenkin kotivaramme ruokapuolta, joka on tähän saakka ollut hyvin vaatimaton kattaen vain muutaman säilykepurkin ja pakastimen yleensä varsin niukat antimet. (Paitsi nyt joulun jälkeen pakastin on kaikkea muuta kuin tyhjä, sillä sieltä löytyy viime kesäisten perunoiden ja sipulien lisäksi juustomakaronilaatikkoa, saaristolaisleipää, perunalaatikkoa, mummon leipomia pullia ja isotädin karjalanpiirakoita.) Pikkuhiljaa tarjouksia kytäten voisi ruokavarastoa täydentää sellaiseksi, jonka avulla elelisi suht mukavasti vaikka parin viikon ajan muutaman hassun päivän sijaan.

Hieman ikäviä uutisia saimme joulupäivänä anopin joutuessa sairaalaan mystisten oireiden vuoksi. Mitään ei ole vielä selvinnyt, joten epävarmuudessa elämme nyt itse kukin. Huonot uutiset eivät valitettavasti katso aikaa ja paikkaa, eivätkä ymmärrä jättää rauhaan edes juhlapyhiksi. Toisin kuin sähkökatkosten kohdalla, niitä vastaan on mahdotonta varautua etukäteen, muuten kuin pitämällä huolta omasta kehon ja mielen terveydestä sekä ympäröimällä itsensä sellaisilla ihmisillä, jotka tukevat ja huolehtivat, kun itse ei jaksa. Ja olemalla myös itse se tuki ja turva, kun toisella on vaikeaa. Elämän täytyy jatkua, oli mikä oli. Tätä elämänohjetta pyrin itse noudattamaan.

torstai 8. joulukuuta 2016

Terveydeksi!



Joulukotivaran kokoaminen on erinomainen hetki päivittää vihdoin myös lääkekaappimme sisältö. Ikävää, jos aattoiltana tulikuuma kinkkurasva roiskahtaa, veitsi lipsahtaa kinkkua leikatessa tai iskee vuosikymmenen pahin flunssa, ja lähin avoinna oleva apteekki on 60 km päässä. Paikallinen terveysasema ja apteekki sijaitsevat meiltä vain noin kilometrin päässä, mutta ne eivät ole avoinna pyhinä, viikonloppuisin ja iltaisin.


Vakavampien haavereiden ja sairauksien osuessa kohdalle kannattaa toki hakeutua ensiapuun viipymättä. Kotona olisi kuitenkin hyvä olla tarvikkeet ensiapua ja kotihoitoa varten, jotta selviää tarvittaessa terveyskeskuksen tai apteekin seuraavaan aukiolopäivään saakka tai vielä parempaa, välttyy kokonaan lääkärikäynniltä. Kotona tehtävään ensiapuun ja hoitoon liittyviä valmiuksia jokainen voi opetella ensiapukoulutuksessa ja ylläpitämällä taitojaan kertauskursseilla. Itse opiskelen parhaillaan sairaanhoitajaksi, mikä varmasti omalta osaltaan tuo myös taitoja, joiden avulla selvitä kotona tapahtuvista haavereista.



Tein inventaarion lääkelaatikkoomme, jonka paikka on keittiön kaapissa muiden kotivaraamme kuuluvien tarvikkeiden, kuten kynttilöiden ja paristojen, kanssa. Jos meillä olisi lapsia, lääkkeitä ei voisi säilyttää näin avoimessa paikassa. Poistin laatikosta vanhentuneet lääkkeet ja muodostin tämän mylläyksen perusteella ostoslistan. Vajaalla 50 eurolla sain päivitettyä lääkekaappimme varsin kattavaksi erilaisiin olotiloihin ja onnettomuuksiin. Alla lista, mitä meidän lääkekaapista nykyään löytyy.

Särkylääkkeet
Närästyslääkkeet
Ripulilääkkeet
Joditabletit
Rasvasiteitä palovammoille
Käsidesi 
Haavojen desinfiointiaine
Sidetaitoksia
Harsoja
Haavasiteitä
Ihoteippi
Kolmioliina
Silmähuuhdetta
Emulsiovoidetta
Kosteuspyyhkeitä
Nenäliinoja
Kyypakkaus
Matolääke
Tassuvoide
Punkkilasso
Pinsetit
Sakset
Nenäkannu

Nyt kun listaa katson, niin sitä voisi vielä täydentää ainakin kortisonivoiteella. Meidän lääkekaappimme kuuluu myös koiran matolääkkeet ja tassuvoide. Lääkekaappi toimii samalla periaatteella kuin muukin kotivara: uutta ostetaan kulutuksen mukaan ja vanhentuneet lääkkeet kiikutetaan apteekkiin lääkejätteeksi.

Sairaanhoitajaopinnot keskittyvät modernin lääketieteen ympärille, mutta mielenkiintoista olisi myös opetella luonnonlääkintää. Tällä hetkellä tietoni ovat hyvin vajavaiset: lapsena naarmujen päälle painettiin ratamonlehti ja tiedän että, pajunkuori sisältää kipua lievittävää salisyyliä. Olen lukenut Diana Gabaldonin Matkantekijä-kirjoja, joissa päähenkilö Claire hyödyntää luonnonkasveja ja -yrttejä sairauksien ja vammojen hoidossa. Luonnonrohdosten käyttäminen ei kuitenkaan ole missään nimessä lasten leikkiä, vaan joukosta löytyy todella voimakkaita myrkkyjä sekä mahdollisia vakavia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten vajavaisilla tiedoilla ei saa lähteä etsimään luonnosta helpotusta oloonsa. Ensi keväänä luonnon puhjetessa taas kukkaansa, voisin kirjojen avulla opetella muutaman luonnonlääkkeen, joita uskaltaisi turvallisin mielin hätätilanteessa hyödyntää pieniin vaivoihin. 

Mielessä on myös pyörinyt, että hankkisin aloe vera-kasvin, jota voisi hyödyntää esimerkiksi pienten palovammojen hoidossa. Minulla vaan on peukalo keskellä kämmentä viherkasvien kanssa, joten en tiedä miten saisin pitäneen sen hengissä pitemmän aikaa.