Mietteitä omavaraisuudesta ja kotivaraisuudesta. Tavoitteena on yksinkertaisempi ja siten mielekkäämpi elämä, jonka aikataulun sanelevat palkkatyön sijaan vuodenajat. Sitten joskus.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Jouluvara



Kuukauden päästä on joulu, enkä voisi olla enempää innoissani. Joulu on minulle koko vuoden rakkain juhla. Se on tärkeä talvenkääntäjä, vaikka talven purevimmat pakkaset ja sakeimmat lumituiskut ovat vielä todennäköisesti edessäpäin. En viihdy koko suvun yhteen keräävillä jouluaterioilla, vaan vetäydyn jouluksi omiin oloihini kotipesääni. 

Lataan aina aika kovat odotukset jouluun, suunnittelen ruokia, etsin reseptejä, mielikuvaharjoittelen joulun tunnelmaa. Toisaalta toiveeni ovat varsin vaatimattomia: oma koti, hyvä ruoka ja rauhaisa tunnelma. Joululahjaksi riittää valkea joulu. Silti kiperimpään paikkaan sattuva yllättävä sähkökatkos voisi pahimmillaan pilata koko joulufiiliksen. Sähköverkko on haavoittuvimmillaan joulun aikaan, kun melkein jokaisessa taloudessa paistetaan kinkkuja samaan aikaan sähköuunissa. Mikäli ulkona sattuu vielä paukkumaan samaan aikaan kova pakkanen, niin kantokyvyn äärirajoilla mennään. Myös sopivasti osuva lumimyräkkä voi viedä sähköt moneksi päiväksi. Laaja sähkökatkos sulkee kaupat, pankit, apteekit ja bensa-asemat, joten mikäli jouluostokset on jätetty viime tippaan, joulusta voi tulla todella ankea pimeydessä, kylmässä ja nälässä. Tämän kauhukuvan inspiroimana päätin kerätä meille joulun yli riittävän kotivaran, jonka avulla joulufiilistä ei tarvitse menettää sähkökatkon sattuessa kohdalle. Lämpöä ja vettä olenkin jo käsitellyt aikaisemmissa postauksissani, joten yritän tässä kirjoituksessa ottaa huomioon kaiken muun mukavuutta tuovan ja pärjäämistä tukevan varautumisen.



Jouluruuan hankkimista emme koskaan jätä ihan viime päiville, sillä inhoan ruuhkassa jonottamista. Joten jos vaan kakka ei osu kunnolla tuulettimeen katkaisten sähköt kokonaan jo viikko ennen joulua, niin meidän ei tarvitse viettää joulua tonnikalapurkkeja kaapien. Kinkku, laatikot ja piirakat paistuvat normaalitilanteessakin leivinuunissa, joulusinapin ja glögit puolestaan voi kiehauttaa saunalla olevan kaminan liedellä. Uskon, että voimme luottaa ulkolämpötilan olevan sen verran viileän puolella, että ruuat on mahdollista säilyttää kylmässä. En usko siis, että näissä asioissa suurempia ongelmia ilmenisi. 


Joulun aikaan kertyvät varsin suuret määrät tiskiä on taas meillä pienoinen ongelma. Tiskivesi saadaan kyllä kiehauttaneen saunalla, mutta keittiötämme ei ole suunniteltu käsintiskaukseen vaikka meidän tänne muuttaessa keittiössä ei ollut astianpesukoneelle edes paikkaa. Kuivauskaappia ei ole, tiskialtaita on vain yksi iso, jonka vieressä on mielestäni täysin hyödytön pieni allas, altaan ympärillä on vähän laskutilaa... Epämukavaa suurien tiskimäärien tiskaaminen olisi ehdottomasti, mutta ei mahdotonta, joten joulun yli kyllä selvittäisiin. Kertakäyttöastioita en halua ostaa varalle.




Valaistusta varten tulisi olla reilu satsi kynttilöitä, jotka sopivat joulun tunnelmaan muutenkin. Ennen joulua pitääkin vielä haalia lisää lämpötuikkuja, kruunukynttilöitä ja tulitikkuja. Lisäksi meillä on otsalamppu ja pieni taskulamppu sekä paristoja niitä varten. Käteistäkin olisi hyvä olla varattuna kotivaraohjeiden mukaan.

Pystymme käyttämään vessaamme (toivottavasti) normaalisti ja huljauttamaan jätökset pihalammen vedellä viemäriin. Vessapaperia ja talouspaperia pitää vielä hankkia varastoon, sekä kosteuspyyhkeitä käsien puhdistamiseen. Saunassa pääsemme muuten pesulle. Perushygieniatarvikkeita en päästä kokonaan loppumaan ennen uuden ostamista, joten niitäkin pitäisi varastoista löytyä. Uunien avulla saisimme lämpötilan pysymään sisätiloissa siedettävissä rajoissa, vaikka ulkona olisi 30 astetta pakkasta. Villasukkia ja -nuttuja löytyy onneksi vaatekaapeista.




Patterillinen radio olisi hyvä olla olemassa pitempien sähkökatkojen varalle, jotta voi kuunnella viranomaisten tiedotteita ja uutisia. Se meiltä kuitenkin vielä puuttuu. Toki autossa voi myös käydä radiota kuuntelemassa, jos saa kotteron käyntiin paukkupakkasten aikaan ilman lämmitystä ja bensatankki ei ole vajunnut ihan tyhjiin. 

Meidän toisessa kannettavassa tietokoneessa akku kestää parisen tuntia, mutta uusimmassa koneessa akku kestää vähintään 7-8 tuntia. Akun puolesta olisi mahdollista pysyä maailman menossa mukana ja ehkä katsoa viihdykkeeksi Joulupukin kuumalinjaa ja jopa jokin elokuvakin. Mutta ongelmaksi muodostuukin netti. Nettiä voi jakaa puhelimista, mutta se kuluttaa puolestaan niiden akkua. Autossa voi uutisten kuuntelemisen lisäksi toki ladata puhelimia, mutta varavirtalähde on meillä hankintalistalla. Jos varavirtalähdettä ei ole vielä tänä jouluna käytössä ja auto ei pihahdakaan paukkupakkasessa, niin puhelimia ja tietokoneita säästellään välttämättömään yhteydenpitoon ja uutisten lukemiseen. Joulun viihdykkeet koostuvat tällöin kirjoista ja lautapeleistä. Joka tapauksessa joulun lähetessä täytyy kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että laitteiden akut pidetään täynnä, jotta niistä ylipäätään olisi hyötyä sähkökatkon aikana.




















Kodin lääkekaapin on syytä olla ajan tasalla myös jouluna, sillä joulunpyhinä päivystävät apteekit voivat olla kymmenien kilometrien päässä. Kirjoitan tästä oman postauksensa myöhemmin, kunhan saan päivitettyä meidän lääkekaappimme erilaisten haavereiden ja sairauksien varalta. 

Joulukotivaramme ei varmasti ole täydellinen ja varmasti vasta tilanteen ollessa päällä ymmärtää mitä tärkeää siitä puuttuu. Uskoisin silti, että sähköttäkin joulustamme tulisi pitkälti toiveideni mukainen: hyvää ruokaa, lämpöä (ainakin leivinuunin vieressä kököttäessä), kynttilänvalossa pelattua scrabblea(, koneelta katsottuja jouluohjelmia) ja joulusaunareissulla lämmitetyt, terästetyt glögit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti