Kylmästä lämpimään

Lämmitys on yksi merkittävimmistä omavaraisuuden haasteista täällä Pohjolassa. Meillä talon lämmityskausi avautuu viimeistään syyskuussa ja päättyy kelien mukaan touko-kesäkuussa. Meidän talossa on sähkölämmitys, joka on toki kätevä ja nopea, mutta myös kallis ja sähkökatkojen aikana hyödytön. Meillä on myös tuvassa ilmalämpöpumppu, jonka saimme vanhemmiltani tuparilahjaksi. Sitä ollaan käytetty syksyisin ja keväisin puulämmityksen tukena. Kovimmilla pakkasilla emme ole sitä käyttäneet huonomman hyötysuhteen takia.

Sähköpattereita huomattavasti tärkeämmässä roolissa ovatkin meidän ihanat uunit. Tuvassa on jykevä leivinuuni, joka lämmön tuottamisen lisäksi kypsentää ruuat aina joulukinkkuun saakka. Makuuhuoneeseen muurautimme muutama vuosi sitten toisen varaavan uunin. Halajimme tuohon tilaan ensin pönttistä, mutta uunintekijän suosituksesta siihen muurattiin varsin massiivinen kulmatakka, samanmallinen joka siinä joskus aiemminkin oli ollut. Se oli sydämen sijaan järjellä tehty päätös ja sillä saatiin maksimoitua puulämmityksen hyödyt. Näillä kahdella uunilla on iso vastuu sähkölaskun kurissa pitämisessä ja erinomaisesti ne ovat siinä onnistuneet!

Talomme on siis vanha hirsitalo, joka on rakennettu 1929 ja pinta-alaltaan se on noin 120 neliötä. Ullakko on rakentamatonta kylmää tilaa. Ikkunat on uusittu vajaat kymmenen vuotta sitten laadukkaisiin ja nykyaikaisiin ikkunoihin. Toki olisi hienoa, että vanhat ikkunat olisivat paikoillaan, eivätkä ullakolla säilössä, mutta talvipakkasten aikaan täytyy myöntää, että tiiviit ikkunat ovat aika mukavat. Yläpohjassa on paksuhko purueriste, samoin ilmeisesti lattian alla. Ulkoverhouksen alla on luultavasti jonkinlainen tuulensuojaeriste. Sisäpuolelta hirret ovat paljaana. Viima ei vingu nurkissa, mutta ilma kiertää ja talo hengittää, kuten on suunniteltukin. Tämä takaa sekä terveen hengitysilman että talvisin viileät lattiat. Myyjä kertoi meille talon vuosittaisen sähkönkulutuksen olleen hänellä noin 15 000 kWh puulämmityksen ohessa. Tutkin PKS:n OmaWatista viime aikaista kulutustamme ja olemme käyttäneet ajalla 11/2015 - 10/2016 sähköä yhteensä noin 7800 kWh. Vuosi aiemmin kulutus on ollut vuoden aikana piirun verran alle 11 000 kWh. 

Näihin lukuihin vaikuttavat sähkön käyttötavat ja kahden uunin ahkeran lämmittämisen lisäksi talvien pakkajaksojen kireydet ja pituudet. Ehkä myös uuninlämmitys taitomme ovat kohentuneet eikä lämpöä mene harakoille. Lisäksi viime talvena aloitimme pitämään yhtä kammaria kylmänä talvisin, siellä laitamme vain kovimmilla pakkasilla sähköpatterin päälle pitämään peruslämpöä, muuten se on muista huoneista tihkuvan lämmön varassa. Mies tiivisti nyt syksyllä ylimääräisillä Finnfoam-palasilla eteisestä ullakolle vievän oven, mielenkiintoista seurata onko sillä minkälaista vaikutusta sähkönkulutukseen. Nyt tätä kirjoittaessa tuli mieleen, että rossipohjan luukuthan voisi jo sulkea, kun lämpötila on pakkasen puolella. Se auttaa hieman lattioiden viileyteen. Talvisin lisäksi lunta kasataan kivijalan päälle heti kun on jotain mitä kasata. Viimekin vuonna kovat pakkaset tulivat ennen kuin lunta oli maassa ollenkaan.  Kaikista toimenpiteistä huolimatta kovilla pakkasjaksoilla sähkölasku nousee aina väkisinkin pökerryttäviin lukuihin.

Toki vanhassa talossa asuminen tarkoittaa talvisin myös tietynlaisia, hmmm, myönnytyksiä sisälämpötilan suhteen. Lattiat ovat talvisin viileät ja koko lämmityskauden ajan villasukat (tai jopa kahdet!) ovat tarpeen olla jaloissa. Yli 20 asteen sisälämpötila on pakkasilla yleensä utopiaa. Kovilla pakkasilla aamulla saattaa olla 15-16 astetta tuvassa, uuneja lämmittämällä sitä saa parilla kolmella asteella nostettua. Sähköpattereita pidämme päällä pakkasten aikaan joka huoneessa ja ne on säädetty 15-17 asteeseen. Tämä on asennekysymys, ja oikeaan asennoitumiseen auttavat ne villasukat ja -nutut.

Nyt eletään jo marraskuun alkua ja meillä ei vielä ole yhtä ainutta patteria napsautettu päälle, eikä ilmalämpöpumppukaan ole hurissut. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että olen ollut edellisiä syksyjä enemmän kotona opiskelujeni takia. Kovilla pakkasilla uuneja pitäisi keretä lämmittämään sekä aamuisin että iltaisin, mikä on työssäkäyville melko vaikeaa toteuttaa. Ulkona on nyt pikkupakkasta, talvi tuntuu tulleen aikaisin tänä vuonna. Ensi viikolla näyttäisi tulevan kymmenen asteen pakkaset ja silloin varmasti joutuu jo turvautumaan myös ilmalämpöpumpun ja parin patterin apuun. 

Kirjoittelen myöhemmin lisää lämmitykseen liittyen, sillä eivät ne polttopuut itsestään uuninpesään tietään löydä.